Koirien yleisimmät käytöshäiriöt ja hormonien vaikutus käyttäytymiseen

Haukkumista? Yli-innokkuutta? Hermostuneisuutta? Eroahdistusta?


Moni koiranomistaja kokee, että hänen koirallaan on käytösongelma. Niitä ratkottaessa pitää selvittää, mikä tunnetila saa koiran käyttäytymään tietyllä tavalla.

Eläinlääkäri ja eläinten käyttäytymistieteen asiantuntija Tuulia Appleby luennoi maaliskuussa Somerolla koirien yleisimmistä käytöshäiriöistä ja hormonien vaikutuksesta koiran käyttäytymiseen. Luento sopii sekä aloittelijoille että kokeneille harrastajille, jotka haluavat syventää tietojaan koiran käyttäytymisestä ja parantaa kykyään ymmärtää koiraa.

Someron Seudun Koiraharrastajat ry:n järjestämä tilaisuus pidetään Lounaismaan Osuuspankin kokoustiloissa Someron keskustassa lauantaina 9. maaliskuuta kello 13–17. Hinta 40 euroa; SSKH:n jäsenet 20 euroa. Hinta sisältää väliaikakahvit.

Luennolle voi ostaa paikan yhdistyksen verkkokaupasta www.kauppa-sskh.fi tai ilmoittautumalla Wipelle 0440-310122 tai minna.filppu@gmail.com ja maksamalla hinnan yhdistyksen tilille: FI36 5434 0850 1764 26

Useimmat ongelmat juontavat koiran epävarmuudesta, jota omistaja on voinut tietämättään lisätä. Käytösongelmien takana ei aina ole huonoja kokemuksia, vaan voi olla, että koiraa ei riittävästi sosiaalistettu ja se pelkää uusia tilanteita.

Erityisesti stressin tunnistaminen helpottaa koiran ja omistajan vuorovaikutusta. Se auttaa myös koiran kouluttamisessa ja muussa käsittelyssä.
Monesti kastrointia on tarjottu vastaukseksi uroskoiran erilaisiin käytösongelmiin. Nykytiedon mukaan se voi pahentaa tilannetta, sillä testosteroni on tärkeää koirien itsetunnolle.

Koirankoulutuksessa on suositeltavaa käyttää positiivista vahvistamista eli kehuja ja makupaloja. Palkitsemisesta seuraa ilo, joka johtaa siihen, että koira haluaa tehdä useammin pyydettyä asiaa. Positiivisesti vahvistetut koirat ovat motivoituneempia oppimaan lisää.

Koirankoulutuksessa yli 20 vuotta sitten pinnalla ollut johtajuusajattelu on todistettu ongelmalliseksi. Jos omistaja luulee koiransa pyrkivän valtaan, hän alkaa useimmiten lisätä rangaistuksia. Ne taas lisäävät koiran pelkoa, joka synnyttää lisää ristiriitatilanteita.
Uusin tutkimustieto todistaa luonnollisen susilauman olevan perhe, jonka sosiaalinen käyttäytyminen rakentuu yhteenkuuluvuuteen ja yhteistyöhön. Lauman jäsenet eivät riitele asemasta, vaan vanhemmat johtavat jälkeläisiä. Yhteenkuuluvuuden tunteesta syntyy myös kahden lajin eli ihmisen ja koiran toimivin lauma.


Koirankoulutuksessa on hyödynnetty susitutkimuksia, koska suden tiedetään olevan koiran kantaisä. Susi ja koira ovat geneettisesti edelleen läheisiä, mutta koirien kesyyntyessä erilaiset geenit ovat aktivoituneet ja aikuisen koiran käytös muistuttaakin sudenpennun käytöstä.

Tuulia Appleby on valmistunut eläinlääkäriksi Zürichin yliopistosta vuonna 2002 ja suorittanut lemmikkieläinten käyttäytymistieteen opintokokonaisuuden Southamptonin yliopistossa. Hänellä on oma eläinlääkärivastaanotto Somerolla. Hän on miehensä David Applebyn kanssa vastuussa Yliopistollisen eläinsairaalan käytösklinikasta.