Koirien yleisimmät käytöshäiriöt ja hormonien vaikutus käyttäytymiseen

VARSINAINEN TIIVISTELMÄ TULOSSA MYÖHEMMIN

 

Haukkumista? Yli-innokkuutta? Hermostuneisuutta? Eroahdistusta?

Moni koiranomistaja kokee, että hänen koirallaan on käytösongelma. Niitä ratkottaessa pitää selvittää, mikä tunnetila saa koiran käyttäytymään tietyllä tavalla.

Useimmat ongelmat juontavat koiran epävarmuudesta, jota omistaja on voinut tietämättään lisätä. Käytösongelmien takana ei aina ole huonoja kokemuksia, vaan voi olla, että koiraa ei riittävästi sosiaalistettu ja se pelkää uusia tilanteita.

Erityisesti stressin tunnistaminen helpottaa koiran ja omistajan vuorovaikutusta. Se auttaa myös koiran kouluttamisessa ja muussa käsittelyssä.

Monesti kastrointia on tarjottu vastaukseksi uroskoiran erilaisiin käytösongelmiin. Nykytiedon mukaan se voi pahentaa tilannetta, sillä testosteroni on tärkeää koirien itsetunnolle.

 

Koirankoulutuksessa on suositeltavaa käyttää positiivista vahvistamista eli kehuja ja makupaloja. Palkitsemisesta seuraa ilo, joka johtaa siihen, että koira haluaa tehdä useammin pyydettyä asiaa. Positiivisesti vahvistetut koirat ovat motivoituneempia oppimaan lisää.

Koirankoulutuksessa yli 20 vuotta sitten pinnalla ollut johtajuusajattelu on todistettu ongelmalliseksi. Jos omistaja luulee koiransa pyrkivän valtaan, hän alkaa useimmiten lisätä rangaistuksia. Ne taas lisäävät koiran pelkoa, joka synnyttää lisää ristiriitatilanteita.

Uusin tutkimustieto todistaa luonnollisen susilauman olevan perhe, jonka sosiaalinen käyttäytyminen rakentuu yhteenkuuluvuuteen ja yhteistyöhön. Lauman jäsenet eivät riitele asemasta, vaan vanhemmat johtavat jälkeläisiä. Yhteenkuuluvuuden tunteesta syntyy myös kahden lajin eli ihmisen ja koiran toimivin lauma.

Koirankoulutuksessa on hyödynnetty susitutkimuksia, koska suden tiedetään olevan koiran kantaisä. Susi ja koira ovat geneettisesti edelleen läheisiä, mutta koirien kesyyntyessä erilaiset geenit ovat aktivoituneet ja aikuisen koiran käytös muistuttaakin sudenpennun käytöstä.