Someron Seudun Koiraharrastajat järjesti 22.2.2015 luennon pentuajan kokemusten vaikutuksista koiran luonteeseen. Aiheesta julkaistu juttu Salon Seudun Sanomissa 3.5.2015:
Koirien käytösasiantuntijat Tuulia ja David Appleby asuvat Perttelissä. Heillä on AB-Klinikka Somerolla. Kuva: SSS/Marko Mattila
PENTU TARVITSEE KOKEMUKSIA
Koiran luonne muovautuu nuorena. Monet pelot ja käytösongelmat ovat seurausta kasvuajan riittämättömistä kokemuksista.
TEKSTI: SSS | Minna Filppu
KUVA: SSS | Marko Mattila
Pentuaikaiset kokemukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millainen perheenjäsen koirasta tulee ja miten se aikuisena käyttäytyy. Eläinten käytösongelmiin erikoistunut pertteliläinen eläinlääkäri Tuulia Appleby korostaa, että koiranpentu on syytä totuttaa alusta asti monenlaisiin tilanteisiin ja asioihin, jotta se oppii suhtautumaan luontevasti elinympäristöönsä ja kaikkeen eteen tulevaan.
– Kaikki pentuna koetut asiat ovat tuttuja ja ne tuntuvat koirasta myöhemminkin normaaleilta ja turvallisilta. Mitä tottuneempi koira on
vaihteleviin tilanteisiin, sitä rennommin se yleensäkin suhtautuu uusiin asioihin ja vieraisiin ihmisiin, Appleby painottaa.
Käytösongelmat saavat usein alkunsa pentuiässä, vaikka omistaja ei sitä huomaisi. Applebyn
mukaan monet ongelmat johtuvat siitä, että koira on saanut pentuaikanaan liian vähän kokemuksia eikä ole tottunut erilaisiin paikkoihin, kulkuneuvoihin, vieraisiin ihmisiin ja koiriin tai muihin eläimiin.
Tautihysteria
tekee hallaa
Koirien yleisimpiä käytösongelmia ovat erilaiset pelkotilat. Myös aggressiivisuus ja eroahdistus ovat usein seurausta pelosta. Ne taas voivat johtua puutteellisesta sosiaalistamisesta ensimmäisten
viikkojen aikana. Kommunikaatiovaikeuksia syntyy, jos pentu ei saa tärkeässä kehitysvaiheessa tavata riittävästi muita koiria tai ihmisiä. Se ei opi, miten muut käyttäytyvät ja mitä mikäkin käytös
tarkoittaa.
Helposti päätellään, että miehiä haukkuvalla koiralla on ikäviä kokemuksia miehistä. Todennäköisempää on, että koira ei ole pentuiässä tavannut riittävästi
miehiä. Myös useat muihin koiriin varautuneesti suhtautuvat koirat ovat saaneet pentuina olla liian vähän tekemisissä erilaisten koiriensa. Harvempaa pentua on purrut vieras koira.
Tuulia Appley toteaa, että Suomessa ollaan
suorastaan hysteerisiä tautien suhteen ja sen myötä tehdään hallaa lemmikin psyykkiselle kehitykselle.
– Osa ihmisistä ei anna pentunsa tavata muita koiria ennen kuin se on saanut kaikki rokotukset. Silloin pentu on
jo nelikuinen ja ollaan hukattu parhaimpia aikoja sosiaalistaa koira.
Appleby painottaa, että paljon tartuntatautia suurempi riski on saada koirastaan arka tai aggressiivinen siksi, että ei päästä sitä muiden koirien luokse
ennen viimeistä tehosterokotusta.
Jo kaksiviikoinen
hyötyy pitelystä
Koiran aivoturso eli hippokampus kehittyy noin 5–10-viikkoisena. Hippokampus suojaa turhalta pelolta ja auttaa löytämään
selviytymisstrategioita. Ennen sen kehittymistä syntyneet traumat ovat pysyviä.
– Esimerkiksi pieni koira voi pelästyä pahasti, jos ihminen nostaa sen yllättäen syliin ilman, että koira tiesi, mitä tulee tapahtumaan,
Appleby muistuttaa.
Koiranpennun aivot ja hermosto valmistuvat vähitellen eri asioihin ja niihin totuttamisessa on mentävä kehityksen mukaan. Vastasyntynyt pentu ei kuule eikä näe, mutta sen nenä toimii ja se tuntee. Koiranpennut
hyötyvät jo kaksiviikkoisina siitä, että niitä pidellään ja käsitellään.
Pentujen on hyvä nähdä monenlaisia asioita siitä lähtien, kun ne alle kolmiviikkoisina avaavat silmänsä
ja alkavat liikkua. Silloin uteliaisuus on leimallisinta niiden käytökselle.
– Viiden viikon jälkeen mukaan tulee varovaisuus niitä asioita kohtaan, joita koira ei ole aiemmin nähnyt.
Uteliaisuus väistyy hiljalleen
varovaisuuden kasvaessa. 8-viikkoisella pelko on jo selvästi uteliaisuutta voimakkaampi tunne ja pahimmillaan pelon tunteet ovat noin 9-viikkoisilla.
Applebyt tutkivat
pentuajan kokemuksia
Nykyään
Perttelissä asuva käyttäytymistieteilijä David Appleby tutki 2000-luvun alussa Britanniassa John Bradshaw´n ja Rachel Caseyn kanssa koirien aggressiivisen ja välttelevän käytöksen yhteyttä niiden alle puolivuotiaina
saamiin kokemuksiin.
Tutkimus osoitti, että aikuisiän arkuuden ja aggressiivisuuden riski kasvaa, jos pentu ei kasvattajan luona saa elää kotiolosuhteissa, jos uudessa kodissa ei ole jatkettu sosiaalistamista tai jos pentu on luovutettu
yli 8-viikkoisena.
Tuulia ja David Appleby tekivät Suomessa keväällä 2011 sähköisen kyselytutkimuksen luovutusiän vaikutuksista koiran käytökseen. Pariskunta analysoi yli 5 000 koiranomistajan vastaukset.
Tutkimuksen perusteella pennun luovuttaminen yli 8-viikkoisena lisää aikuisen koiran epäluuloa, arkuutta ja aggressiivista käytöstä sekä tuttuja että vieraita ihmisiä ja vieraita koiriakin kohtaan.
Myöhäinen
luovutusikä
lisää arkuuden riskiä
Laaja kyselytutkimus osoitti, että yli 8-viikkoisena luovutetut haukkuivat vieraita ihmisiä sekä kotona että sen ulkopuolella selvästi enemmän
kuin ne, jotka olivat muuttaneet nuorempina omistajansa luo. Ne myös välttelivät kodin ulkopuolella niin ihmisiä kuin koiria.
Tuulia Appleby huomauttaa, että tutkituista koirista 93 prosenttia oli kuitenkin kasvatettu kotiolosuhteissa.
Suomessa kenneltiloissa tai kotona muissa erillisissä tiloissa kasvatus on vähäistä.
Tutkimukset osoittavat, että riskit arkuuteen ja aggressiivisuuteen kasvavat, jos pennut luovutetaan yli 8-viikkoisina. Riski on sitä suurempi,
jos pennut on sijoitettu kasvattajan luona esimerkiksi ulkorakennukseen tai kodissa muuhun eristettyyn huoneeseen.
– Riskiä lisää myös se, jos sosiaalistamista ei jatketa uudessa kodissa.
Kodin virikkeellisyys
ikääkin tärkeämpää
Applebyt toteavat, että koiranpennun paras luovutusikä on 7–8-viikkoisena, jolloin uteliaisuus ja pelko ovat vielä tasapainossa. Sen jälkeisessä kehitysvaiheessa
varovaisuus on uteliaisuutta suurempaa, joten muutto kasvattajan luota uuden omistajan luokse aiheuttaa epävarmuutta. Pelkkää itseluottamusta ja rohkeutta ajatellen pennut voisi luovuttaa uusiin koteihin jopa 6–7-viikkoisena.
–
Mutta on myös asioita, jotka kehittyvät myöhemmin ja pentu hyötyy emän seurassa pidempään. 6-viikkoinen tarvitsee uudelta omistajaltaan paljon suuremman tuen kuin myöhemmin luovutettu, Tuulia Appleby muistuttaa.
Hän
painottaa, että luovutusajankohdan valinnassa olennaista on myös ympäristö ja sen vaikutukset.
– Monipuoliset virikkeet ovat luovutusikää tärkeämpiä. Mitä parempi kasvattaja on, sen kauemmin pentu
voi olla synnyinkodissaan, mutta virikkeettömästä kodista on parempi päästä nopeasti uuteen virikkeelliseen kotiin.
Arka koira alkaa
räyhätä aikuisena
Jo kasvattajan
kannattaa käyttää pentuja ulkona, ajeluttaa autolla, tutustuttaa vieraisiin ihmisiin ja eläimiin sekä erilaisiin ääniin ja paikkoihin. Lyhyetkin tutustumishetket ovat hyödyllisiä.
– Jos uudessa kodissa
ei ole muita koiria, pitää omistajan viedä pentu tapaamaan niitä.
Koira pelkää aikuisena sellaista, mitä ei ole kohdannut pentuna. Usein omistajat hahmottavat ongelmat vasta sitten, kun koira on jo aikuinen ja sen käytös
muuttuu.
Arka koira ei vielä pentuna uskalla räyhätä, mutta aikuisena se alkaa puolustaa itseään ja huomaa nopeasti, että stressistä selviää räyhäämällä, koska silloin omistaja
vie pois pelottavasta tilanteesta tai toinen koira poistuu.
– Kyseessä ei ole ihmisen ja koiran välinen johtajuusongelma, vaan koira pelkää muita koiria, Appleby korostaa.
Pentua kouluttaessa on tärkeintä muistaa
johdonmukaisuus: pennulle sallitaan se, mitä aikuiselta koiralta halutaan.